Esa Pulliainen

Lapsuus- ja nuoruusvuodet    Rauli "Badding" Somerjoki 
  Topi Sorsakoski & Agents   Agents & Jorma Kääriäinen 
Agents & Vesa Haaja Muu toiminta

Tuomari Nurmio ja Köyhien Ystävät

Alkuvuodesta 1979 julkaistu Tuomari Nurmion esittämä versio rovasti Wilhelmi Malmivaaran (1854-1922) suositusta virrestä ”Kurja matkamies maan” aiheutti suurta ärtymystä. Laululla tuohon aikaan ”Putki-Pulliaiseksi” kutsuttu Esa Pulliainen liu´uttaa slide-kitaraa,  Kesäkuun lopulla Kevyesti keskellä päivää -ohjelmassa soitettua Tuomari Nurmion näkemystä vanhasta hautajaisvirrestä pidettiin rienauksena. Yleisradion ohjelmapäivystyksen puhelimet menivät hetkessä tukkoon närkästyneiden kuulijoiden suivaantuneista yhteydenotoista. Kun myös Stig Framåt (Ilkka Uotila) neljä päivää myöhemmin rohkeni soittaa sen juontamassaan Yömyöhä -lähetyksessä, täyttyivät lehtien yleisönosastot tyrmistyneistä vastalauseista.

"Kurja matkamies maan" / "Valo yössä" -single
"Kurja matkamies maan" / 
"Valo yössä" -single

Raha-automaattiyhdistyksen kieltäydyttyä soittamasta singleä jukeboxeissaan Love Records -yhtiö joutui vetämään sen pois markkinoilta. Virren tilalle levytettiin Nurmion oma sävellys ”Oi mutsi mutsi, joka sijoitettiin singlen B-puolelle. A-puoleksi valittiin edellisen singlen B-puolella ollut kappale ”Valo yössä”. Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Single tunnetaan nimellä "Oi mutsi mutsi Tuomari Nurmio ja Orpojen tuki" -single. Vuonna 1980 Johanna julkaisi vielä singlen "Kurjuuden kuningas" / "Aavaa preeriaa".

"Valo yössä" / "Oi mutsi mutsi" -single
"Valo yössä" / 
"Oi mutsi mutsi" -single

Ammattilaistuminen
Tuomari Nurmio ja Köyhien Ystävät -bändin aikana tapahtui Esa Pulliaisen ammattilaistuminen. Kun Esa kesällä 1979 tajusi, että nyt hän on ammattilainen, hän marssi välittömästi Muusikkojen liittoon ja liittyi jäseneksi ammattijärjestöön. Esan ammattimuusikoksi siirtyminen tapahtui niin, että Esan edellinen työnantaja Dave Lindholm, jonka bändin kamoja Esa kantoi, järjesti Esalle kitaristin paikan Nurmion "Handen" bändissä. Dave tunsi Esan musiikkitaustan, ja kokeneena muusikkona ”Isokynä” kai tajusi, että Esa pitää laittaa soittohommiin. Hänen ehdotuksestaan Hande pyysi Esaa tulevaan bändiinsä. Sen jälkeen Esa ja Hande sopivat, että Esa etsii bändiin rumpalin, ja Hande basistin. Esa pestasi rumpaliksi vanhan kaverinsa Juha Takasen, Hande bassoon Hans Etholénin. Näin syntyi Tuomari Nurmio ja Köyhien Ystävät. Dave Lindholm siis järkkäsi Esan ammattilaiseksi.

Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät kesällä 1979. Vas. Hannu "Hande" Nurmio, Hans Etholén, Juha "Jassi" Takanen ja Esa Pulliainen
Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät kesällä 1979.
Vas. Hannu "Hande" Nurmio, Hans Etholén, 
Juha "Jassi" Takanen ja Esa Pulliainen

Huipulle
Tuomari Nurmio ja Köyhien Ystävät nousi humauksessa huipulle. Suosion perustana oli viikkokausia listaykkösenä pysynyt Nurmion läpimurtokappale ”Valo yössä”, jota täydensi listalla toiseksi keväällä 1979 singahtanut Köyhien Ystävien debyyttisingle ”Hän on täällä tänään” / ”Älä itke Iines”.

"Hän on täällä tänään" / "Älä itke Iines" -single
"Hän on täällä tänään" /
"Älä itke Iines" -single

Yhtyeen lokakuussa julkaisemaa albumia, ”Kohdusta hautaan”, myytiin muutamassa kuukaudessa yli 35 000 kappaletta, mikä tuohon aikaan oli kultalevyraja. Syyskuussa levy oli kotimaisten hittilistojen kärjessä. Köyhien Ystävien ainoaksi jäänyt, Love Recordsin kustantama ja Pekka Aarnion tuottama LP oli myös arvostelumenestys.

Suurta arvostusta saavuttanut "Kohdusta hautaan" -LP.
Suurta arvostusta saavuttanut
"Kohdusta hautaan" -LP.


Lehtikritiikkiä ”Kohdusta hautaan” -albumista:
”Levyn yleistunnelma palauttaa kuulijan 1960-luvun alkuun. Esa Pulliainen on tyylikäs kitarajippoilija, joka soittaa suvereenisti rautalankaa. Tekstiä lauluissa on niukasti, mutta se on huolellisesti viimeisteltyä. Suuresti ihailemansa amerikansuomalaisen lauluntekijä-laulajan Hiski Salomaan, alias Hiskias Möttö (1891-1957), tapaan Tuomari Nurmion omissakin teksteissä ihmiset ovat suuriin mittakaavoihin sijoitettuja pieniä kulkijoita, joiden puolella hän on. Nurmiota ei ole vaikea liittää suomalaiskansallisen musiikkiperinteen jatkoksi.”

Kohdusta hautaan-LP valittiin Yleisradion viihdetoimittajien äänestyksessä vuoden 1979 Kevyen musiikin levyksi. Soundi-lehden lukijaäänestyksessä 1979 ”Valo yössä” voitti Vuoden biisi -sarjan ja Tuomari Nurmio Uusi kyky -sarjan.

Kiertueelle
Alkoi kiivastahtinen, täysiä saleja vetänyt kiertue. Köyhien Ystävien keikkaohjelmistoon kuului omien kappaleitten lisäksi Beatlesia, Rolling Stonesia, countrystandardeja, rockabillyä ja reggaeta. Köyhien Ystävät -kokoonpanolla tehdyt keikat olivat melkein kuin Beatles-keikkoja. Bändi saapui 20 minuuttia ennen esiintymistä upealla, nopealla autolla paikalle, soitti korkeintaan tunnin ja poistui välittömästi seuraavaan mestaan. Se oli erittäin suosittu ryhmä, johon kohdistui massadiggaus ja pieni kulttimeininki, koska yleisö tykkäsi Handesta hahmona ihan älyttömästi. Joillakin keikoilla porukat nauroivat itsensä tärviölle, niin hyvin ne oli sisäistäneet Nurmion meiningin. Keikat toimivat loistavasti, ja vaikka bändi soitti sellaista ”tennistossumusaa”, niin kyllä siinä kumarrettiin rokkenrollin syvimpiä arvoja niin, että kompin piti svengata. Ja se bändi kyllä svengasi! Musa kulki ja sopi sekä tanssimusiikiksi että kuuntelumusiikiksi. Bändin johtoajatuksena oli, että mitä yksinkertaisemmin pystyi soittamaan, sitä parempi.

Musiikkiopistovuodet, herkeämätön kitaransoitonharjoittelu, levyjen kuuntelu, alan kirjallisiin julkaisuihin tutustuminen ja roudarikoulutus ei ollut mennyt hukkaan: Esa Pulliainen oli päässyt ensimmäiseen tavoitteeseensa, hänestä oli tullut ammattimuusikko.

Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät
Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät

Bändin hajoaminen
Neljän lähes tuntemattoman pääkaupunkilaismuusikon muodostama Köyhien Ystävät-yhtye joutui yhtäkkiä, ennalta aavistamatta suuren yleisön ja median ympäröimäksi. Hannu Nurmio, joka oli joukon kokenein esiintyjä, oli ollut musiikkikuvioissa pääosin harrastelijapohjalta, hänen perimmäiset intressinsä olivat pitkään suuntautuneet muualle. Esa Pulliaisella ei ollut esiintymiskokemusta kovinkaan paljon, mutta hän oli monen vuoden ajan seurannut alaa näköalapaikalta, roudarina. Kiinteää soittokokoonpanoa ei Esa Pulliaisella vielä ollut, mutta hän oli soittanut monenlaisissa pääkaupunkiseudun bändiyritelmissä. Esa oli myös tuurannut monien yhtyeiden vakituisia kitaristeja. Hans Etholén oli soittanut progeyhtyeissä ja Juha Takanen enimmäkseen ravintoloissa. Niinpä äkillisen menestyksen mukanaan tuoma julkisuus aiheutti Köyhien Ystävät-yhtyeelle arvaamattomia ongelmia. Bändin nousu ja tuho tapahtui runsaan puolen vuoden aikana. Köyhien Ystävien pinnalle pääsy oli järisyttävän nopea, jota lähes heti seurasi yhtyeen ennenaikainen hajoaminen marraskuussa 1979. Yksi hajoamissyistä olikin tämä liian helposti ja yllättäen saavutettu menestys.

Rauli "Badding" Somerjoki

Sivun alkuun