Keskipohjanmaa, 30.5.2007

Vanhan liiton kokoontumisen jatko on korkeimman käsissä
Topi Sorsakoski palaa Agentsiin

Esa Pulliainen (vas.) ja Topi Sorsakoski
Ravintola Dubrovnikissa Helsingissä.
Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Antti Eerola
HELSINKI (STT)


Agents & Jorma Kääriäinen ilmoitti lokakuussa jäävänsä toistaiseksi keikkatauolle. Tauko päättyy syyskuussa, mutta silloin ei solistina nähdä Jorma Kääriäistä. Paikan ottaa ainakin yhden levyn ja kiertueen ajaksi 15 vuoden tauon jälkeen paluun Agentsiin tekevä Topi Sorsakoski.

Elokuun lopussa ilmestyvän Agents-albumin teema on sama kuin sen nimikin: Renegades. Birminghamilainen bändi suorastaan villitsi Suomen 1960-luvun puolivälissä. Agents-albumi täyttyy Renegadesin tuotannosta poimituista sävellyksistä.

Idea Renegades-albumista kristallisoitui Gades-solisti Kim Brownin hyväksi pidetystä konsertista. Tukikonsertti järjestettiin laulaja-lauluntekijän menetettyä sairauden takia äänensä.

1980-luvun jälkipuoliskolla Suomen tanssilavoja ei villinnyt Renegades, vaan Topi Sorsakoski & Agents. Agents-pomo Esa Pulliaisen ja Sorsakosken paluussa yhteen ei kuitenkaan voi puhua perinteisestä vanhan suolan aiheuttamasta janosta. Se tuntuisi tämän kaksikon yhteydessä jotenkin kornilta.

– Onhan tämä tämmöinen vanhan liiton kokoontuminen. Mutta kyllä me oltiin puhuttu, että vielä tehdään jotain yhdessä. Ja varsinkin, että Renegadesia ainakin vielä tehdään yhdessä. Ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus, Pulliainen sanoo.

– Renegades on aina ollut eräs meidän suosikkibändeistämme, perustelee Sorsakoski, oikealta nimeltään Pekka Tammilehto.

Sorsakoski kertoo nähneensä suomalaisten miltei adoptoiman Renegadesin pari kertaa keikallakin kultaisen 60-luvun pyörteissä.

– Se oli tiukka bändi ja tiukkaa soittoa, Sorsakoski kehuu.

– Mutta minäpä en Renegadesia nähnyt ja se ottaa päähän, Pulliainen myöntää.


”Ehkä me pilaamme
ne lopullisesti”
Renegadesin kappaleista on näihin päiviin asti jaksanut soida varsinkin luksusauto Cadillacista kertova renkutus. Se antaa kuitenkin turhan kalpean käsityksen Renegadesin tuotannosta. Kokonaiskuva muuttuu huomattavasti, jos Cadillacin rinnalle vetää vaikkapa kappaleen My Heart Must Do The Crying eli Salattu suru. Sen on levyttänyt Topi Sorsakoski & Agentsin lisäksi muun muassa Danny.

– Myös Cadillac tulee levylle mukaan, mutta muita kappaleita emme tässä käy luettelemaan. Eivätkä niiden nimet kenellekään mitään sanoisikaan, Pulliainen ja Sorsakoski perustelevat.

Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että Renegadesin sävellyksistä on otettavissa irti enemmän kuin yhtye itse muinoin niistä sai.

– Levyiltä kuulee, että ne on kiireessä tehty. Mutta muutamassa vuodessa luoduksi tuotannoksi se on erittäin laaja ja tasokas paketti. Me yritämme nyt saada niistä irti enemmän. Tai en tiedä. Ehkä me pilaamme ne lopullisesti, Pulliainen hekottelee.

Pulliainen ja Sorsakoski eivät suuremmin innostu, kun heille ehdottaa syksyn keikkojen tekemistä Renegadesin tavaramerkiksi muodostuneet vanhat univormut päällä.

– Ei! Sorsakoski suorastaan kauhistuu.

– No ei. Sehän saattaisi näyttää jopa koomiselta, Pulliainen olettaa.

Kaksikko ei osaa sanoa, jatkuuko yhteistyö myös Renegades-hankkeen jälkeen.

– Se on korkeimman kädessä, parivaljakko lausuu arvoituksellisesti.

Esa Pulliainen ei ole ihan viime aikoina tavannut pitkän rupeaman Agents-solistina tehnyttä Jorma Kääriäistä.

– Mutta sen verran tiedän, että Jorkalle kuuluu hyvää. Sovittiin, että tavataan sitten kun kummallakin on paremmin aikaa, Esa Pulliainen kertoo.