Kaleva, populaari 7.9.2006

Laulajasta legendaksi

Agents soittaa myös koulujen juhlasaleissa

Jorma Kääriäinen uskoo, että laulaja ei koskaan voi olla liian valmis. Sekä iskelmäväen että rokkarien suosikki ihailee Elvis Presleytä ja Frank Sinatraa. Hän nostaa hattua viime keväänä menehtyneelle Johnny Cashille. Kääriäinen uskoo, että vasta vuodet hiovat laulajasta legendan.

”Cashin tarina todisti, että moni artisti on oppinut ymmärtämään laulamisen ja laulujen tekemisen päälle vasta siinä vaiheessa, kun hänen elämänsä kääntyy ehtoopuolelle”, Kääriäinen miettii.

Kääriäinen on tahkonnut rokkia kolmisenkymmentä vuotta. Hän lauloi Freddie Falconina V8-yhtyeessä jo 1970-luvun lopussa rockabillyä. Noiden aikojen rasavilllistä on vuosien aikana kasvanut kantrin ja rautalangan tahdissa laulava tanssilavojen lempeä jörrikkä.

”Laulaja on kuin näyttelijä, jonka pitää kolmessa minuutissa luoda kuulijalle illuusio ja kuljettaa hänet uusiin paikkoihin”, Kääriäinen vertaa.

Monissa esittämissään lauluissa Kääriäinen mukailee amerikkalaista kantri- ja bluesperinnettä. Noissa kappaleissa laulaja eläytyy yksinäiseksi, viskille persoksi ja juuri elämänsä naisen menettäneeksi kulkuriksi, jonka surua säestää lohduttomasti edessä aukeavaa maantietä pilkkova kaatosade.

”Saman tarinan voi kertoa aina uudestaan ja varauksetta, mutta hyvän laulun tai laulutekstin tekeminen ei ole niin helppoa, kuin moni kuvittelee”, hän alleviivaa.

Agents & Jorma Kääriäinen on yhä yksi suosituimpia suomalaisia rockyhtyeitä. Se on kahdentoista vuoden aikana tehnyt tuhatkunta keikkaa ja myynyt lähes puoli miljoonaa levyä.

Syyskuun puolessa välissä ilmestyy tuhtia englanninkielistä rokkia, slaavilaista ja jopa italialaista iskelmää pursuava levy Agents is Allright. Kääriäinen kertoo sen syntyneen helposti.

”Kun teen levyjä Agentsin kanssa, niissä ei ole mukana sen suurempia ja kummempia ajatuksia. Levy vain äänitetään, ja se muotoutuu sellaiseksi kuin muotoutuu.”

Keikoilla yhtye esittää yleensä 20–25 kappaleen setin, johon kuuluu kipaleita rautalankalinkutuksista tunnelmallisiin balladeihin.

”Biisilistoja emme keikoille tee. Yleensä hyppään kappaleeseen mukaan siinä vaiheessa, kun olen tunnistanut sen kitaristimme Esa Pulliaisen soittamasta introsta.”

Kääriäinen suree itäisen Suomen ja Lapin kituvia liikenneyhteyksiä. Mies on syntynyt Kajaanissa, varttunut Lahdessa ja reissannut kymmeniä kertoja Suomea ristiin rastiin.

Hän on muistanut tyhjeneviä maaseutupitäjiä ja syrjäseutujen pienempiä kaupunkeja tekemällä Agents-yhtyeensä kanssa konsertteja koulujen juhlasaleissa lavakeikkojen ohella.

”On ollut hienoa tarjota koulukeikoilla ja aivan uudentyyppiselle yleisölle pieni tovi viihdettä. Kun jää murtuu bändin ja yleisön väliltä, kaikille tulee hyvä olo”, hän tiivistää.

Arto Kiuru