Turun Sanomat, 25.6.2013

 

Esa Pulliainen sekoittaa cocktailit rautalangalla

Esa Pulliaisen johtama Agents-yhtye julkaisee näillä näkymin seuraavan albuminsa jouluksi. Kun lukemattomia platinalevyjä netonneen ryhmän levyn kanssa ei vielä ollut hoppu, Pulliainen marssitti studioon trionsa C-Combo.

C-Comboon kuuluvat kitaristimestari Pulliaisen lisäksi hänen bassoa soittava veljensä Kai Pulliainen ja rumpali Toni ”El Blanco” Liimatta.

– Tuli sopiva kohta mennä C-Combon kanssa studioon, kun Agentsin levy tosiaankin tulee vasta kuukausien päästä.

Ryhmän nimessä C väliviivan edessä tarkoittaa cocktailia. Jo siitä voi päätellä, että yhtye soittaa cocktail-kutsuihin sopivaa musiikkia. Toisin sanoen instrumentaalimusiikkia. Rautalankamusiikiksikin C-Combon levyn voi hyvällä syyllä määritellä.

– Pienimuotoinen kokonaisuus, jonka pystyi tekemään ilman paineita. Myös se helpotti paljon, että ei tarvinnut miettiä sanoituksia eikä etsiä sanoittajia. Olen huomannut toimiessani tuottajana, että tekstien kanssa joutuu joskus tekemään melkoisen määrän töitä.

Toisaalta laulun puuttuminen vaikeuttaa soittajien urakkaa.

– Soittajiin kiinnitetään enemmän huomiota, kun ei ole laulua peittämässä soittoa. Siis toisin sanoen: instrumentaalilevyllä ei soittajan kannata pahemmin mokailla.

Löytyy toinenkin syy siihen, että Esa Pulliainen halusi tällä kertaa studioon pienemmän ryhmän kanssa.

– Laitoin meidän studiota kuntoon, ja uusittua studiota oli parempi kokeilla pienemmän kokoonpanon kanssa. Ja tutkia siinä samalla, että nouseeko joistakin laitteista savua.

Nousiko?

– No, ehkä pari kertaa vähän, Pulliainen hymähtää.

Albumin kappaleisiin lukeutuu muun muassa Fleetwood Macin 1960-luvun lopun jättihitti Albatross. Alkuperäisversion tummapilvinen melankolia on tosin C-Combon käsittelyssä muuttunut melkoiseksi tico-ticoksi.

– Albatross tuli levylle juuri siitä syystä, että C-Combo on Cocktail-Combo. Siis viihdemusiikkia pienellä kokoonpanolla.

C-Combon albumin muita kappaleita ovat muun muassa Vasili Solovev-Sedoin säveltämä Theme From Leningrad ja Ian Samwellin Move It, joka löytyi 1950-luvulla Cliff Richardin ensimmäiseltä singleltä. Levyllä on mukana myös Pulliaiselle rakas Happy Guitar.

– Siitä olen tykännyt ihan pikkupojasta asti. Sävellyksen yksinkertaisuus miellyttää.

Esa Pulliaisen tavaramerkiksi on muodostunut Agentsin keikoilla The Shadowsin Apache. Sitä ei Pulliaisen cocktailkutsuilla kuitenkaan kuulla.

– Kyllä me senkin äänitimme, mutta sitä ei laitettu albumille mukaan.

Shadowsin lisäksi Pulliaisen rautalankaesikuviin kuuluu joukko ruotsalaisia genren taitajaryhmiä 1960-luvulta, muun muassa The Spotnicks.

– Ruotsalaista rautalankaa olen aina kuunnellut pirusti.

Jouluksi on siis tulossa Agentsin uusi albumi. Esa Pulliainen lupaa sen olevan samantyyppinen kuin kaksi vuotta sitten ilmestynyt Go Go, ”reipasta go-gota”, mutta jotain tulee myös muuttumaan.

– Levylle tulee paremmin valittuja kappaleita kuin Go Golle. Nyt olemme tarkempia myös tekstien kanssa.

Sama tiivistettynä:

– Teemme musiikkiin taiteellisen indeksitarkistuksen.

TS-STT